Vietinpä sitten iltani lukien Yhdysvaltain korkeimman oikeuden viimeisintä transpäätöstä.

Voisi ajatella, että nämä kaverit eivät argumentoisi itseään ulos paperipussista, mutta ei onneksi tarvitsekaan, kun on korkeimman oikeuden kaavut päällä.

Raskasta tekstiä, ja varmasti monin verroin raskaampaa päätöksen kohteille.

Päätöksessä viitataan useampaan kertaan aiempaan Skrmetti-päätökseen ja sen kylkiäisenä tulleeseen tuomari Barrettin mielipiteeseen, että transsukupuolisuutta ei edes pidä tarkastella erityisesti suojeltavana yhdenvertaisuuden aspektina.

Vaikka päätöksen konteksti on urheilu, tuo Barrettin argumentaatio - joka siis Skrmetti-tapauksessa ei ollut osa varsinaista päätöstä - on tässä yhtenä perusteena. Veikkailen, että sitä osoitellaan jatkossa entistä enemmän.

Harmittaa myös Helen Lewisin kirjoitus The Atlanticissa, jossa hän juhlii tätä voittona. Osin siksi, että Lewis on ollut useampaan kertaan vieraana muutaman kerran mainostamassani Decoding the Gurus -podcastissa.

Lewisilta on toki nähty aiemminkin transvastaisia kirjoituksia, joita hän selitteli parhain päin aikanaan, ollessaan ensimmäistä kertaa vieraana. Aiheeseen ei ole sittemmin palattu.